Miksi tarvitsemme erilaisia näkökulmia bisnekseen?
26.08.2025
Ensimmäinen länsimainen yliopisto perustettiin 1088 Italian Bolognassa. Ensimmäinen ”Schola Commercia”, eli kauppakorkeakoulu taas syntyi vasta 800-vuotta myöhemmin Ranskassa vuonna 1819. Valtaosa kauppakorkeakouluista on kuitenkin kehittynyt vasta viimeisen sadan vuoden aikana.
Ensimmäisten bisneskoulujen tarkoitus oli varjella liiketoimintaa turmeltumiselta ja tuottaa suoraselkäisiä kansalaisia kansakunnan palvelukseen. Niillä oli ns. moraalinen pohjavire.
Moni ei ehkä tunnista kuvauksesta nykyaikaista kauppakorkeakoulua, jota monet voivat pitää lyhytnäköisen ja ahneen kvartaalikapitalismin ja kulutuskulttuurin esikuvina.
Miksi sitten kirjoitan kauppakorkeakouluista?
Professori Martin Parker pitää kauppakorkeakoulua kaikkein merkittävimpänä lisäyksenä pohjoisen pallonpuoliskon yliopistoihin viimeisen sadan vuoden aikana. Eikä vaikutus rajoitu ainoastaan yliopistoihin, vaan vaikutukset näkyvät ympäri maailman uusklassisen taloustieteen ja käyttäytymispsykologian korostumisena.
Kauppakorkeakoulut onnistuivat juurruttamaan kaikkialle liikkeenjohtoon kapeakatseisen markkinamanagerialismin (tiedoksi; joka ei ole muuten ainoa tapa organisoida ihmisten taloudellista toimintaa), mutta ehkä merkittävimmän innovaationsa ne tekivät eri tieteenalojen leikkauskohdissa.
Ne onnistuivat erottelemaan kaupallisen elämän muusta elämästä.
(Yritys)etiikka, kestävä (liike)toiminta ja (työ)hyvinvointi ovat tästä hyviä esimerkkejä. Nimikkeet kuten (organisaatio)psykologi, (työ)hyvinvointikoordinaattori tai (työterveys)koordinaattori ovat samaa jatkumoa. Kriittiset äänet jopa kauppakorkeakoulun sisältä väittävät, että ne ovat hyvän kaapuun puettua silmän lumetta talouden rattaissa.
Kaupallisen ja muun elämän erottelemisen seurauksena ihmiskunta erkaantui yhä kauemmas reaalipohjaisesta taloudesta, mutta samalla myös muusta reaalipohjaisesta toiminnasta. Kehityksen seurauksena kauppakorkeakoulut eristäytyivät myös yhä enemmän muista yhteiskuntatieteistä ja humanismista. Tätä voi pitää virheenä.
On tietysti totta, että markkinatalous on tuonut paljon vaurautta länsimaiselle yhteiskunnalle, mutta sen mukanaan tuomien ongelmien ratkaisemiseksi meidän ei auta tehdä asioita samalla tavalla kuin olemme aina ennen tehneet.
Vallitsevan kapeakatseisen markkinamanagerialistisen näkökulman haastaminen on ainoa keino ratkaista globaalit ongelmat sekä rakentaa kilpailukykyisempää ja parempaa (työ)elämää. Ei tämä yrityselämän alasajoa tarkoita, vaan vallitsevan asiantilan haastamista.
Se taas ei onnistu ilman erilaisia näkökulmia.
