Mindfulness on tehokkain työhyvinvointi-interventio (The Lancet, 2025)

Mindfulnessia on tutkittu moninkertaiset määrät yhteenkään muuhun työhyvinvointi-interventioon verrattuna ja sen hyödyistä on kertynyt runsaasti tutkimusnäyttöä. Tästä huolimatta mindfulness-tutkimus ei ole koskaan ollut osa suomalaista akateemista, eikä oikeastaan muutakaan ”vakavasti otettavaa”, työhyvinvointikeskustelua. Minulle on syntynyt käsitys, että puhumalla suomalaisessa työelämäkeskustelussa buddhalaisuudesta peräisin olevista mielenharjoitteista, kuten mindfulnessista, ajaa itsensä tahtomattaankin marginaaliin.

Tälle ei kuitenkaan pitäisi olla mitään syytä, kun tarkastelemme, mitä yksi maailman arvovaltaisimmista tiedelehdistä, The Lancet, kertoo mindfulnessin vaikutuksista työhyvinvointiin ja terveyteen.

The Lancet julkaisi katsaustutkimuksen ”Effectiveness of workplace interventions for health promotion” (2025), jossa koottiin yhteen huimat 88 meta-analyysiä ja 339 vaikuttavuusarviota vuosien 2011–2024 väliltä työpaikkojen terveyden edistämisen keinoista ja niiden vaikuttavuudesta terveyteen. (Vertailun vuoksi: Suomessa paljon puhutusta ”työn imusta” on tehty hädin tuskin yksi hyvätasoinen meta-analyysi näihin päiviin mennessä, ks. Mazzetti 2023).

Katsauksen perusteella mindfulness on vaikuttavuudeltaan paras yksittäinen menetelmä mielenterveyden parantamiseksi ja stressin vähentämiseksi työssä.

Mindfulness oli tutkituin työhyvinvointi-interventio ja sillä oli kaikista menetelmistä johdonmukaisimmat positiiviset vaikutukset työntekijöiden terveyteen. Vaikutukset ilmenivät useilla eri hyvinvoinnin osa-alueilla sekä eri ammattiryhmissä. Lisäksi menetelmän vaikutukset olivat keskimäärin kohtalaisen suuria ja ne pysyivät osallistujien arjessa muita menetelmiä pidempään. 

Keskeisin löydös oli, että mindfulness vähensi tehokkaasti stressiä, ahdistusta ja masennusta. Siitä oli hyötyä burnoutin lievittämisessä, uniongelmissa, resilienssin lisäämisessä ja sen vaikutukset näkyivät mitattavissa fysiologisissa stressimarkkereissa (kortisolitasot). 

Mindfulness-interventiot paransivat työntekijöiden subjektiivista kokemusta terveydestään ja osallistujat raportoivat parempaa kokonaisvaltaisempaa hyvinvoinnin kokemusta sekä somaattisten oireiden vähentymistä.

Perinteisesti työhyvinvointi-interventioiden tutkimusten laatu on ollut keskitasoista tai heikkoa. Näin tässäkin katsauksessa, mutta näidenkin tutkimusten joukossa mindfulness-tutkimukset olivat laadukkaimpia. 

Tiedämme myös tutkimuksista (esim. Boxer ym. 2025), että mindfulnessin länsimaiset sovellukset keskittyvät vielä hyvin usein kapeasti yksilön terveys- ja tuottavuustuloksiin, vaikka mindfulnessin taustalla olevat perinteiset buddhalaiset näkökulmat tarjoavat laajemman tavan tarkastella todellisuutta, jota on jo hyödynnetty maailmalla yksilön ongelmia laajemmissa konteksteissa.

Miltä kuulostaisi mindfulness-menetelmien hyödyntäminen osana vastakkainasettelun, tasa-arvokysymysten tai ilmastokriisin ratkaisemista? Tai niiden kuuluisien työelämän ”rakenteellisten ongelmien” ratkaisemista?

Jos haluat kuulla, mihin kaikkeen mindfulnessia tullaan käyttämään 5-10 vuoden kuluessa, tulemme kertomaan mielellämme.

LÄHTEET:

Boxer A, Shawyer F, Coghlan I, Ling D and Meadows G (2025) Mindfulness-based interventions: what more can the West learn from Buddhism? A fieldwork study. Front. Psychol. 16:1579575.

Mazzetti G, Robledo E, Vignoli M, Topa G, Guglielmi D, Schaufeli WB. (2023) Work Engagement: A meta-Analysis Using the Job Demands-Resources Model. Psychol Rep. 126(3):1069-1107.

Virtanen M, Lallukka T, Elovainio M, Steptoe A, Kivimäki M. (2025) Effectiveness of workplace interventions for health promotion. Lancet Public Health. 10(6):e512-e530.