Työhyvinvointipuhe on usein etuoikeutettujen puhetta hyvinvoinnista (Fleming 2025)

24.03.2026

W.J. Fleming (2025) tutki organisaatioiden työhyvinvointiohjelmien saatavuutta, niihin osallistumista ja osallistumisen esteitä. 

Työhyvinvointiohjelmilla tarkoitettiin erilaisia työnantajan organisoimia interventioita, joiden tarkoituksena oli edistää työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, kuten liikuntaetuja, coachingia, mindfulness-sovelluksia + lukuisia muita interventioita.

Aineistona oli laaja brittiläinen kyselyaineisto (N=27 919 työntekijää, 143 organisaatiota).

Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että hyvinvointiohjelmien positiivisia tuloksia selittää osittain se, että niihin osallistuvat ne, jotka jo ennestään noudattavat terveellisiä elämäntapoja.

Myös tämä tutkimus osoitti, että osallistuminen organisaatioiden hyvinvointiohjelmiin ei jakaudu tasaisesti työntekijöiden välillä.

Osallistuminen linkittyi selvästi sosiaalisiin tekijöihin (luokka, etnisyys ja sukupuoli), työtehtäviin (tehtävätaso, työsopimus, työajat ja työmatka) sekä organisaatiokontekstiin – työpaikan kulttuuriin ja käytäntöjen saatavuuteen.

Hyvinvointiohjelmiin osallistuivat todennäköisemmin 

  •  johtajat ja asiantuntijat
  • hyvätuloiset
  • nuoret
  • toimistotyötä tekevät 
  • ja vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät. 

Koska paremmin resursoiduissa ja joustavissa työtehtävissä olevat työntekijät pystyvät osallistumaan hyvinvointia edistävään toimintaan muita paremmin, organisaatioiden hyvinvointikäytännöt voivatkin vahvistaa hyvinvoinnin sijasta olemassa olevia sosiaalisia- ja terveyseroja.

Fleming arveleekin, että työhyvinvoinnin keskittymisellä paremmassa sosioekonomisessa asemassa oleville voi olla vaikutuksia, joita nykyiset tutkimukset eivät vielä täysin tavoita.

Mitä mieltä sinä olet? Miksi muuten työhyvinvointikeskusteluun osallistuu aina sama johtajien ja asiantuntijoiden joukko, jotka itse hyötyvät eniten työhyvinvointiohjelmista? Pitäisikö keskusteluun osallistua myös matalapalkka-alojen sekä fyysisen ja raskaamman työn ammattilaisten?

LÄHTEET:

Fleming, W.J. (2025) Health lifestyles at work: availability, barriers and participation in workplace wellness. Soc Theory Health 23, 7. https://doi.org/10.1057/s41285-025-00219-8

Kirjoittajasta:

A-P Jääskeläinen

Väitöskirjatutkija, YTM, KTM

Kirjoittaja on buddhalaisuuden väitöskirjatutkija, työn ja hyvinvoinnin maisteri (YTM) ja kauppatieteiden maisteri (KTM). Hän on työelämän trendien kriittinen tarkastelija ja yksi työelämän mindfulness- ja meditaatioaiheiden kysytyimmistä asiantuntijoista. Väitöskirjassaan hän tarkastelee mm. buddhalaisuudesta peräisin olevan hengellisyyden ja mielenharjoitusten tulemista osaksi uusliberaalia terapeuttista kulttuuria ja työelämää 2000-luvulla.

 

Ei lakaista ongelmia maton alle, ota yhteyttä